Etusivu

Käsikellojen maihinnousu Suomeen tapahtui vuonna 1990. Kun kanttori Sinikka Honkanen kuuli – ja näki! – ensimmäisen kerran käsikelloyhtyeen soittavan opintomatkallaan Yhdysvalloissa, oli se rakkautta ensi silmäyksellä. Soittajat pitkän pöydän takana liikkuivat kuin tanssijat, kaikilla kädet erikokoisia kelloja täynnä, katse suunnattuna edessä oleviin nuotteihin. Ja se ääni! Käsikellon ääntä on vaikea sanallisesti ilmaista; heavenly metal eli taivaallinen metalli lienee lähimpänä totuutta. Ääni pitää kuulla luonnossa. Vantaan seurakuntayhtymä tilasi kolme oktaavia käsikelloja, ja Sinikan siirryttyä Hakunilan seurakunnasta Vantaankoskelle nuorten lauluryhmä sai kellot käsiinsä. Siitä kehkeytyi Sonus, Laulu- ja käsikelloyhtye.

Sonus on soittanut eri kokoonpanoissa perustamisestaan lähtien. Yhtye on konsertoinut koti- ja ulkomailla yhtyeenä ja kvartettina, ja keväästä 2012 on laulukin löytänyt taas tiensä Sonuksen ohjelmistoon. Yhtyesoitto on yhteistyötä, kovaa harjoittelua ja musiikista nauttimista. Hyvässä porukassa soittaminen on hauskaa, haastavaa ja hulvatonta. Olemme myös yhdistäneet laulua ja kelloja, mutta yleensä sama ihminen ei tee yhtaikaa molempia: se veisi jo solmuun nokkelimmatkin aivot.

Sonuksella on viisi oktaavia käsikelloja, jotka on valmistanut Schulmerich Carillons. Keskioktaavien kellot löytyvät peräti kaksin kappalein, ja kellojen sointia täydentävät neljän oktaavin sarja putkikäsikelloja (engl. chimes). Kaikessa komeudessaan Sonus siis soi 61 kellolla, 25 tuplakellolla ja 49 putkikäsikellolla!

Suomessa toimii tällä hetkellä neljä käsikelloyhtyettä Sonuksen lisäksi: Hups! Turussa, Kide Jyväskylässä, Dolce Kallavedellä ja Lapin Käsikellot Saarenkylässä.